Lasten hyvinvointi

Lasten hyvinvointi on erittäin laaja aihe, joka koskettaa lähes kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. Siksi sen käsittely yhdessä kirjoituksessa on todella haasteellista. Koen kuitenkin tärkeäksi kirjoittaa ajatuksiani lasten hyvinvoinnista, koska se on perimmäinen syy, miksi olen ylipäätään ryhtynyt poliittisesti aktiiviseksi.

Politiikassa ja yhteiskunnan kehityksessä isot muutokset tapahtuvat usein hyvin hitaasti. Meidän on kuitenkin muistettava, että ne päätökset, joita me teemme nyt, ratkaisevat pitkälti sen, minkälaisessa Suomessa lapsemme tulevat elämään. Ja edelleen sen, minkälaisessa maailmassa he joutuvat kasvattamaan omat lapsensa. Jos me aidosti välitämme lapsistamme, on meidän kyettävä kohtaamaan uhat ja haasteet rehellisesti, välittämättä siitä minkälaisia leimoja meihin ehkä liitetään näin tehdesämme.

Lapsen hyvinvointi lähtee kotoa. Kotoa, jossa on turvallista olla, jääkaapista löytyy ruokaa ja vaatekaapista puhtaita vaatteita. Isä ja äiti elävät sopuisasti ja toimivat hyvinä roolimalleina niin sukupuolirooleista, suvaitsevaisuudesta, välittämisestä kuin vastuunkantamisestakin. Riitojakin tällaiseen kotiin mahtuu, mutta riitojen jälkeen sopu löytyy keskustelemalla. Töitä tehdään sopivasti niin, että taloudellisesti pärjätään, mutta energiaa jää myös perheen yhteiselle ajalle. Lapset saavat apua kotiläksyihin ja heillä on turvallinen aikuinen, jolta kysyä tarvittaessa neuvoa. Lapsi uskaltaa testata rajojaan turvallisin mielin, koska tietää, että rajat ovat kuitenkin selvät ja niistä pidetään kiinni.

Nämä ovat perusasioita, mutta aikana, jolloin itseään suvaitsevaisena pitävät yrittävät mädättää perusarvomme, voidaan näinkin yksinkertaisten asioiden sanominen kokea provosointina. Lasten hyvinvointi lähtee niistä perusarvoista, joiden pohjalta me heitä kasvatamme, ja joiden varaan me yhteiskuntaamme rakennamme. Meillä suomalaisilla on omat vahvat arvomme, joista meidän on pidettävä kiinni; omasta kansasta huolehtiminen, osaamiseen panostaminen, rehellisyys, naisten ja lasten asettaminen etusijalle, ahkeruus vaatimattomuus ja luonnonläheisyys. Näitä arvojamme uhataan nykyisellä monikulttuurisuuden ihannoimisella, joka tuo mukanaan seuraavia arvoja: rasismi, seksuaalivähemmistöjen murhaaminen, lapsiavioliitot (lue: lasten systemaattinen raiskaaminen), naisten alistaminen, lasten rituaalisilpominen, vääräuskoisten murhaaminen, fasismi, sanavapauden rajoittaminen ja riistäminen. Tämä lista antaa suuntaa niistä haasteista, joita yhteiskuntamme tänä päivänä kohtaa.

Meillä aikuisilla on vastuu pitää kiinni omista arvoistamme, jotta lapsillamme olisi mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen. Jotta he voisivat nauttia koulunkäynnistä, hyvästä terveydenhuollosta, puhtaasta ja hyvinvoivasta luonnosta. Jotta vahvalla pohjalla toimiva talous loisi uskoa tulevaisuuteen ja nuorten halu perustaa perheitä vahvistuisi. Näin lapsemme voisivat kasvaa yhteiskunnasta, jossa isovanhemmista pidettäisiin hyvää huolta ja he voisivat luottaa siihen, että aikanaan heistäkin huolehditaan. Ihmisillä on luontaisesti tarve kuulua osaksi jotain ryhmää. Vahva tunne siitä, että on tärkeä osa jotain suurempaa kokonaisuutta luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa halua pitää itsekin huolta yhteisistä asioistamme. Lapsiemme pitää saada muodostua osaksi sukupolvien ketjua, osaksi kansaa jolla on oma historiansa, kulttuurinsa ja kielensä. He eivät ole vain yksilöitä suuressa massassa ihmisiä, joita ei yhdistä mikään, vaan he voivat luottaa siihen, että ympärillä olevat ihmiset jakavat heidän perusarvonsa.

Aivan kuten terve lapsi haluaa kokea, että hän on vanhemmillensa se kaikkein tärkein, haluaa terve kansalainen kokea olevansa hallitukselleen se kaikkein tärkein. Se, jonka hyvinvointi laitetaan etusijalle. Kuitenkin Suomen nykypolitiikka johtaa näiden lasten oikeuksien jatkuvaan kyseenalaistamiseen ja karsimiseen. Aikuisten oikeus lapseen on nostettu tärkeämmäksi arvoksi kuin lapsen oikeus isään ja äitiin. Lasten oikeus hyvään kouluun ollaan viemässä lisäämällä koko ajan opettajien kuormaa ja samalla vähentämällä resursseja. Lapsen oikeus hyvään terveydenhuoltoon yritetään romuttaa yksityistämällä Suomen aikanaan maailmalla ihailtu terveydenhoitojärjestelmä. Suomen puhdas luonto ollaan alistettu ulkomaalaisten yritysten riiston alaisuuteen ilman mitään vastuuta jälkihoidosta. Suomalaisten oikeus omaan kulttuuriin ollaan poistamassa kovaa vauhtia monikulttuurisuusagendan nimissä. Pitkään taisteltiin oikeudesta opiskella suomenkielellä, mutta tästä oikeudesta luovuttiin korkeakouluissa yllättäen ilman minkäänlaista taistelua. Lapsen oikeus lähimetsiin viedään sillä perusteella, että tarvitaan lisää asuntoja. Lapsen oikeus terveelliseen ruokaan vaarannetaan tuhoamalla suomalainen ruoantuotanto koska on halvempaa tuoda ruokaa toiselta puolelta maapalloa kuin tuottaa sitä itse. Oikeus menestyvään kotimaahan ollaan luovuttamassa ilmastonmuutoksen varjolla, kun teollisuus ja työpaikat siirretään ulkomaille sallivampiin ja saastuttavampiin maihin.

Nyt on korkea aika tehdä politiikkaa suomalaisten lasten hyvinvointi edellä. Vaadi, että sinä ja sinun lastesi tulevaisuus on tärkeämpi kuin globalistien unelmat monikulttuurisuudesta. Itse ainakin haluan tehdä parhaani taatakseni omille lapsilleni ja toivottavasti myös tuleville polville mahdollisimman hyvän paikan elää, ja toivon, että mahdollisimman moni suomalainen herää viimeistään nyt ajattelemaan asioita.

Kyllä ne suomalaisetkin

Yksi ”suvaitsevaisen” median tapa puolustella ulkomaalaisten Suomessa tekemiä rikoksia on muistuttaa meitä siitä, että kyllä ne suomalaisetkin. Tämä aivoton tapa argumentoida on taas nostanut päätään, kun julkisuuteen nousi Oulussa tapahtunut lasten systemaattinen saalistaminen seksuaalirikosten uhreiksi. Kun käydään yhteiskunnallista keskustelua tällaisista asioista, olisi hedelmällistä, jos keskittyisimme niihin asioihin, joihin voimme politiikalla vaikuttaa. Tämä olisi oleellista ymmärtää, jos haluamme saada jotain konkreettista aikaiseksi pelkän pöyristymisen ja voivottelun sijaan.

Mitä tahansa ongelmia pohtiessa, tulee ensin hyväksyä tosiasiat, jotta voimme lähteä etsimään ratkaisuja. Ensimmäinen fakta on se, että jos Suomeen päästetään tietyn kulttuuritaustan omaavia ihmisiä, yksi seuraus on se, että nämä kulttuurinrikastajat tulevat raiskaamaan suomalaisia naisia ja lapsia (viite 1). Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaiset tekivät Suomessa 529 seksuaalirikosta vuonna 2017, joista 286 oli raiskauksia. Tämä on 30,5 % kaikista Suomessa tehdyistä raiskauksista. Siis lähes kolmannes raiskauksista on 4,5 % vähemmistön tekemiä. Ja ei siinä vielä kaikki, 11,9 % kaikista raiskauksista oli irakilaisten tekemiä. 199 raiskausta enemmän pelkästään yhtenä vuonna (viite 2 ja 3). No, mikä sitten olisi toimiva ratkaisu? Aika yksinkertaisesti, älä päästä näitä ihmisiä maahamme!

Tässä päästäänkin eroon suomalaisten ja ulkomaalaisten tekemien raiskausten välillä ja siihen, mihin voimme yksinkertaisilla poliittisilla päätöksillä vaikuttaa. Jos alkaisimme noudattamaan nollatoleranssia haittamaahanmuuton suhteen, romahtaisi ulkomaalaisten tekemien raiskausten määrä. Mikä sitten olisi se negatiivinen vaikutus yhteiskuntaamme, jos emme enää ottaisi haittamaahanmuuttajia vastaan? Vastaus on; ei mikään. Jokainen teistä varmaan ymmärtää, että tätä samaa poliittista toimenpidettä emme voi soveltaa suomalaisiin. Me tiedämme, että osa Suomeenkin syntyvistä poikalapsista kasvaa vuosien varrella raiskaajiksi. Emme silti voi lopettaa poikalasten synnyttämistä ilman yhteiskuntamme tuhoutumista, eikä tätä muutenkaan olisi mahdollista toteuttaa millään yksinkertaisella poliittisella päätöksellä.

Lievempiäkin toimenpiteitä toki löytyy; Miten olisi, että miehet ja naiset, jotka eivät ole keskenään naimisissa, eivät saa viettää aikaa yhdessä ilman valvontaa? Ei mielestäni kuulosta erityisen vapaalta yhteyskunnalta. Entä alkoholin täyskielto? Osa raiskauksistahan tapahtuu humalatilassa. Vähenisivätkö suomalaisten tekemät raiskaukset kieltolailla? Ehkä, mutta kieltolakia on jo kertaalleen kokeiltu, eikä se noin yleisesti ottaen toiminut erityisen hyvin. Ulkomaalaisten tekemiin raiskauksiin ehdotetaan kotouttamiskoulutusta. Eli kerrotaan aikuisille miehille, että lapsia ei saa raiskata. Ainoastaan ihminen, joka pitää kaikkia haittamaahanmuuttajia vähä-älyisinä, voi kuvitella, että tällainen toimisi. Tämä onkin nykyisen maahanmuuttopolitiikan ydin: maahanmuuttajia kohdellaan kuin kehitysvammaisia lapsia, jotka eivät ymmärrä mistään mitään ilman, että suomalaiset ovat heitä neuvomassa ja kädestä pitäen opastamassa.

Kirjoittaessani tätä joudun jatkuvasti selittämään itselleni, että kyllä, nämä asiat pitää sanoa ääneen. ”Kyllähän ne suomalaisetkin…” argumentti on niin typerä, että on surullista joutua kirjoittamaan tästä. Me suomalaiset emme ole idiootteja. Haluan uskoa, että jokainen, joka kuulee tuon selityksen suvakkipoliitikolta tai mediasta, ymmärtää että häntä ohjataan katsomaan muualle eikä kohtaamaan todellisuutta. Haluan uskoa, että suomalaiset heräävät seuraavissa vaaleissa todellisuuteen ja äänestävät moraalinsa mukaan.

Viitteet